Maalämmön asennus alkaa yleensä lämpökaivon porauksella. Poraus tehdään porausvaunulla, joka ajetaan tontille paikkaan, johon lämpökaivo porataan. Porauskalustoon kuuluvat lisäksi kuorma-autossa oleva kompressoriyksikkö ja kontti, johon porauspöly johdetaan. Lämpökaivon poraus kestää yleensä päivän.
Kun kaivo on porattu suunniteltuun mittaansa, kaivetaan vakkavetoura kaivolta rakennukseen ja tehdään läpiviennit sokkelirakenteeseen. Lämpökaivoon ja vaakavetouraan asennetaan keruuputkisto niin, että putken päät ovat rakennuksen sisällä maalämpöpumpun asennustilassa.
Lämpökaivon poraus vaatii luvan kunnalta
Lämpökaivon suojaksi asennetaan muovinen huoltokaivo. Vaakavetoputket sekä läpiviennit eristetään ja kaivo sekä vaakavetoura peitetään maalla. Lämpökaivosta ei jää näkyviä merkkejä tontille.
Maalämpökaivon porausta varten tarvitaan lupa kunnalta. Maalämpökaivo tulee sijoittaa lähelle rakennuksen teknistä tilaa, kuitenkin vähintään viiden metrin päähän rakennuksesta. Etäisyyden toiseen energiakaivoon pitää olla vähintään 15 metriä.
Maalämpökaivon maaporauksen yhteydessä maahan porataan teräsputket. Poraaja hitsaa yhteen kolmemetriset putket, joiden tehtävänä on suojata porakaivoa maakerroksen sortumilta ennen kallion saavuttamista. Maalämpökaivon maaporaus tehdään 140 millimetrin paksuisella porakruunulla, joka kallioon päästessä vaihdetaan 115 millimetrin paksuiseen.
Porakruunu vaihdetaan, kun maalämpökaivon porauksessa saavutetaan kallio. Kallioon porataan halkaisijaltaan 115 millimetrin suuruinen reikä.
Keruuletku yhdistetään lämpöpumppuun
Keruuletku täytetään ympäristöystävällisellä ja hivutetaan porakaivoon varovasti koneen avulla, mikä estää lämmönkeruuputkien vaurioitumisen.
Maalämpökaivon keruuletku hitsataan kiinni eristeletkuun, joka kaivetaan piiloon maan alle. Letkun pää viedään rakennuksen tekniseen tilaan, jossa se asennetaan lämpöpumppuun.
Maalämpöpumppu kytketään talon lämmönjako-, käyttövesi- ja sähköjärjestelmään. Asennuksen yhteydessä vanhat paisunta-astiat, syöttösekoitusventtiili, muut venttiilit, mittarit, turvakytkimet ja kiertovesipumput uusitaan. Putkistot eristetään ja tarvittaessa tekniseen tilaan asennetaan lämpöpatteri.
Lämmönkeruuputkisto työläin asentaa
Maaperään vaakasuoraan asennettavan lämmönkeruuputkiston mitoitus on järjestelmän vaativin suunnittelutehtävä. Merkittävimmät mitoitukseen vaikuttavat tekijät ovat maaperän lämmönjohtavuus ja kosteuspitoisuus, jotka voivat vaihdella suuresti jopa pienelläkin alueella. Niiden tutkimiseen kannatta uhrata aikaa jo suunnitteluvaiheessa.
Liian pitkäksi mitoitettu putki kuluttaa käytössä enemmän sähköenergiaa suurentuneina pumppauskuluina. Lisäksi investointikustannukset ovat suuremmat.
Liian lyhyeksi mitoitettu putki puolestaan johtaa lämmönlähteen hiipumiseen ja sen myötä sekä alhaisempaan höyrystymislämpötilaan että kompressorin alapaineeseen.